Tietoisuusmedia podcast#3 ❈ Energiahoito - tulevaisuuden syöpälääke? ❈ Johanna Blomqvist




AVAINSANAT | JOHDANTO | KUUNTELE | SOME | TEKSTI | KIRJALLISUUTTA | SHOWNOTES & AIKAMERKIT

Avainsanat

Energia, fysiikka, kvanttifysiikka, hoitaminen, syöpä, ihmiskuva, tutkimus, Princeton, auttaminen, näkökulman muutos, tietoisuus, sairastuminen, rationaalisuus, ajattelu, laajentaminen, sisäinen tieto, kokemuksellisuus, skeptisyys, materialismi, parantuminen, integratiivinen, lääketiede, kokemus,

Johdanto

Fysiikan tohtori ja energiahoitaja Johanna Blomqvist avaa kokemuksensa tieteen kyvystä lisätä vaihtoehtoja syöpähoitoihin liittyen. Kun henkilökohtainen auttamishalu kumoaa epäilykset rationaalinen mieli kasvaa yli sille asetettujen rajoitteiden, skeptisyydestä ja materiaalisesta ihmis- ja maailmankuvasta tulee ponnahduslauta uuteen. Ulkoisten todisteiden sijaan käännytäänkin sisäänpäin; tarkastelemmekin itseluotuja esteitä, kunnes näemme niiden yli. Se on toimintamalli, joka on useiden tutkijoiden väline nähdä tarkemmin vakiovastausten taakse maailmaan, missä parantumisen ja terveyden mekanismit ovatkin käsillä jo nyt eikä jossakin kaukana tulevaisuudessa.

Kuuntele

KIEKU: http://bit.ly/TietoisuusmediaPodcast3KIEKU

Some
 
❉ Facebook: http://bit.ly/TietoisuusmediaFacebook
❉ Instagram: http://bit.ly/TietoisuusmediaInstagram
❉ Youtube: http://bit.ly/TietoisuusmediaYouTube
❉ Twitter: (@tietoisuusmedia) http://bit.ly/TietoisuusmediaTwitter
❉ LinkedIn: http://bit.ly/TietoisuusmediaLinkedIn
❉ Reddit: (u/tietoisuusmedia) http://bit.ly/TietoisuusmediaReddit
❉ Taustamusiikki: Argofox Render - Prism https://soundcloud.com/argofox
❉ Sähköposti: vaikuta@tietoisuusmedia.fi



Podcast tekstinä

1:09

Jaan-Erik:
Tänne ollaan jälleen kokoonnuttu Tietoisuusmedian äärelle. Täällä on Jaan-Erik Arnia ja ..

Leena Maria:
..Leena Maria Markkanen

Jaan-Erik:
Meillä on täällä vieraana Johanna Blomqvist.

Johanna:
Hei kaikki!

Jaan-Erik:
Hei vaan hei.

Leena Maria:
Tervetuloa, ihana kun olet siinä.

Johanna:
Kiitos.

Jaan-Erik:
Minulla on ajatus tästä esittely “uudistamisesta” ainakin omalta osaltani.

Sen sijaan, että vielä mentäisiin tarkemmin siihen, mitä kaikkea olet tehnyt ja mitä huikeampia juttuja saanut ajalliseksi, voisimme Leena Marian kanssa hetki pohtia sitä, millainen vaikutus sinulla ja työlläsi on ollut meihin. Eli millä tavalla me kuvailtaisiin sinua…

Minulla tuli sellainen [ajatus], tänne tullessani mieleen, että mihin kaikkiin asioihin nämä teemat, varsinkin sinun kirja* ja isompi työn kuva liittyy…

* Kvanttifysiikasta Energiahoitoihin (Viisas Elämä, 2016)


http://bit.ly/KvanttifysiikastaEnergiahoitoihinKirja 

Tämä ei välttämättä ole hyvä sana, mutta Columbus tuli mieleen. Siksi, että se on ajatuksellisesti oikeassa suunnassa. Columbuksen [löytämien] uusien maailmojen ja sellaisen pelottomankin suhtautumisen asenne on mielestäni tässä hyvin kuvaava.

Kaikki mitä Columbus, ei nyt ristiretket, mikä tähän ei liity. Mutta sellainen pelottomuus. Minulle tuli myös mieleen meret. Kun johonkin aikaan on seilattu meriä ja ollaan menty [kohti] sellaista maailmaa, mitä ei olla tunnettu tai tiedetty. Mielestäni se vaatii, eikä niinkään vähän, tietynlaista suhtautumista, mielen avoimuutta. Se vaatii rohkeutta, käytäntöä ja praktiikkaa lähteä katsomaan asioita, joiden ainakin ajattelee olevan horisontin tuolla puolen. Minulla tuli tällaisia ajatuksia sinun työstäsi ja ajatuksista mieleen.

3:00 min

Johanna:
Vau, aika huikeata. Kiitos vaan.

Jaan-Erik:
Ole niin hyvä.

Leena Maria:
Minulle tulee sellainen ajatus mieleen, että mikä on huikeaa sinussa on se, että fyysikkona, tieteen tekijänä olet uskaltanut lähteä ajattelemaan avarasti ihan uutta.

Muistan aikoinaan, että yksi minun henkisistä äideistä sanoin aikoinaan näin: “Mikä on sellainen tieteen tekijä, joka ei uskalla ajatella uutta?” Sinä olet uskaltanut ja olet tehnyt niin hienoja löytöjä, että me haluamme jakaa nyt [niitä] tämän median kautta ihmisille.

3:36 min

Johanna:
Kiitos. Ihan vetää sanattomaksi, että mitä tähän sanoisi…

Jaan-Erik:
Siinä on hyvät energiat. Jos haluaisit tiivistää… Sinun ei välttämättä tarvitse.

Jos toivot, niin voit katsoa ammatillisesta näkökulmasta sitä, mistä ponnistat tähän hetkeen. Mutta myöskin inspiraation, innostuksen [näkökulmasta], henkilökohtaisen kiinnostuksen kohteista. Mikä sinua ajaa? Mitä kaikkea on matkalla tarttunut mukaan? Kukas siinä pöydän toisella puolella istuu? Miten sinä kuvailisit?

4:11 min

Johanna:
Minulla tulee paljon asioita mieleen. Vaikea suodattaa sellaista … yksittäisiin sanoihin.

Koen, että olen ollut polulla, joka on ollut minulle määritelty tai suunnattu: tämä on se, mitä minun kuuluu mennä. Aina tuntuu, että tulee sellaisia uusia asioita, jotka ohjaavat vähän niin kuin minua, eli mihin minun pitää viedä huomio ja mitä minun pitää nyt huomata.

Tämä ei ole tietenkään ole ollut sellaista, että olisin aina mennyt näin. Mutta yhä enemmän, kun olen vienyt asioihin, mitä pitäisi huomata, niitä alkaa tulla yhä enemmän.

Mistä se on lähtenyt? Sitäkö kysyit?

4:55 min

Jaan-Erik:
Joo. Kun sinulla on taustaa fysiikasta. Sinulla on taustaa tietokoneiden maailmasta. Sinulla on taustaa energiahoidoista. Sinulla on niin monta taustaa, kun niitä miettii yhdistävänä tekijänä, niin näetkö siinä itsesi jostakin ponnistavan? Mikä olisi se polku?

Niin kuin sanoit, että varmasti monia termiä, eikä yhtään ainoata [oikeaa], mutta löytäisitkö yhteistä tekijää näiden kaikkien [taustojen, suuntien] välillä?

5:28 min

Johanna:
Ehkä yleisesti kiinnostus ymmärtää asioita enemmän. Luulen, että se on lähtöisin siitä, kun olen ollut ihan pieni. Halu tehdä ja ymmärtää enemmän. Kyseenalaistaa sitäkin, mitä havainnoi ja kokee: Onko tämä se, mitä minun pitäisi huomata? Onko tämä jokin sisäinen kokemus, merkki, mitä nyt pitäisi huomata ja mihin viedä se huomio? Mielenkiinto ja avoimuus siitä, mitä siinä huomaan.

Leena Maria:
Kuulen sinun puheesta viestin sisäisestä tiedosta, jota sinä olet oppinut tarkastelemaan, että mihin se sinun huomion, fokuksen ohjaa. Sinua kiinnostaa se, että hei, mitä tässä voisi olla?

Johanna:
Juuri se sisäinen tieto on se, mihin tiivistyy paljon.

Leena Maria:
Onko se sama kuin intuitio?

Johanna:
Minun mielestä sitä voisi kutsua monella nimellä. Sisäinen tieto, intuitio, voisi olla ehkä yksi osa sitä. Näkisin ehkä sen niin. Intuitio jotenkin ohjaa siihen, että havainnoin sisäistä tietoa, että sieltä löytyy jotakin uutta.

Leena Maria:
Eli rationaalisesta ajattelusta ja tieteentekijän maailmasta yhdistät… liittyykö se jotenkin sydämeen? Mihin sisäinen tieto liittyy? [Sisäinen tieto] mitä meidän kaikkien olisi varmaankin hyvä oppia kuuntelemaan enemmän ja enemmän.

7:08 min

Johanna:
On. Se on tärkeä osa. Tosiaan, olen tehnyt pitkään töitä rationaalisella, loogisella ajattelulla. Opiskelin fysiikkaa, tein väitöskirjaa ja väittelin. Kaikki oli pitkälle sitä, että harjoitin yhä enemmän rationaalista, loogista ajattelua.

Sitten tuntuu, että tulee tien päähän, että voinko jotenkin ylittää tätä. Mitä voin tästä vielä laajentaa? Mitä minun pitäisi nähdä ja ymmärtää? Silloin täytyy astua ulkopuolelle siitä, miten olet tehnyt ja havainnoinut asioita. Siinä kohtaan minusta tuntui, että en voinut enää laajentaa ajattelua. Piti kääntyä sisäänpäin ja lähteä hakemaan sieltä vastauksia.

Ehkä se kääntyy tähän, sisäiseen tietoon. Kun käännyn sisään päin, niin ymmärrys yhtäkkiä laajeneekin niin paljon enemmän siitä mitä käsittelen… juuri se sydän. Se on todella tärkeässä osassa.

Leena Maria:
Miten se sisäinen tieto on paljon enemmän, kuin aivoissa tapahtuva prosessointi? Jotakin ihan todella mielenkiintoista ja uutta lanseerata muillekin tieteentekijöille. Kuunnella mitä siellä sisimmässä on!

Tulee mieleen yksi tieteentekijä, jonka liittäisin tähän. Taisit mainita sen kirjassakin. Eikö Einsteinin suhteellisuusteoria ole syntynyt jostakin tällaisesta sisäisestä tiedosta?

8:57 min

Johanna:
Joo. Einstein kertoi sitä, että miten hän oli nähnyt nuorena unen, missä hän laski kelkalla mäkeä nopeuden kasvaessa yhä suuremmaksi. Hänestä tuntui, että nousi ilmaan, kun nopeus muuttui…  sisäinen tuntemus siitä, että hän tulee tekemään jotakin todella isoa, mikä liittyy tähän kokemukseen.

Hän itse kertoi myöhemmin… hänestä tuntui, että hänen koko tieteellinen uransa olisi ollut sitä, että hän meditoi palaten aina uneen, mitä koki.

Koko hänen tieteellinen uransa oli ollut meditointia siinä unessa. Hän palasi siihen kokemukseen ja haki niitä asioita sieltä.

Monilla tieteentekijöillä on tällaisia tuntemuksia. [He] ovat löytäneet vastauksia ihan eri suunnasta, kuin mistä on lähtenyt [alunperin] hakemaan; uni, meditointi tai jokin muu kokemus on avannutkin yhtäkkiä sitä, mitä on ollut tekemässä ja paljon syvemmin.

Luulen, että se on paljon yleisempää kuin mitä voisi ajatellakaan.

Leena Maria:
Tämähän avaa ihan ennennäkemättömät mahdollisuudet tulevaisuutta ajatellen. Sinulla on rationaalinen tieto, olet osaaja ja löydät uuden kentän - miksi sitä kutsuisi - itsestäsi hiljaisuuden tai unen kautta. Uskallat katsoa sitä sisäistä maailmaa, ja se saattaa antaa sinulle aivan huikean oivalluksen. Koko ihmiskuntaa ajatellen…

U-uu :) ! Nyt tieteentekijät pysähtymään ja kuuntelemaan, siirtämään fokusta ja löytämään, tekemään isoja löytöjä.

10:53 min

Johanna:
Se, mihin vie huomion, se jotenkin ohjaa enemmän. Pitäisi lähteä enemmän siihen, että laajentaa sitä… tehdä asioita eri tavalla. Uskoisin, toivonkin, että tieteen jatko on sitä, että lähdetään tekemään ja hakemaan ihan erilaisilla menetelmillä, kuin mitä tähän asti on tehty.

Esimerkiksi telepatia, kaikki tämäntyyppiset tai kaukokatsominen… Ne voisi olla sellaisia menetelmiä, joita ei pitäisi tyrmätä. Pitäisi ymmärtää paremmin, että mitä se on ja mitä se kertoo. Se voi olla se vastaus, miten laajentaa sitä, mitä sieltä saa irti.

11:32 min

Jaan-Erik:
Tuo kuulostaa äärimmäisen mielenkiintoiselta. Kun ajattelee, että olet käynyt pitkän juoksun jos ajatellaan väitöskirjaa ja varsinkin fysiikkaa. Miten minä olen käsittänyt sen, [fysiikka] on maailmaa selittävä tiede; matematiikan, kaavojen ja fysikaalisen ilmiöiden [tuntemisen] kautta.

Mutta jos mennäänkin laajempaan perspektiiviin, ja mihin olet mielestäni ottanut kantaa, miten fysikaalisen maailman ilmiöt pystytään, ei nyt selittämään - tai sanotaan, että se on toinen maailma siinä rinnalla, laajempi, isompi, fyysisen maailman sisällä oleva [tai “läpitunkeva”], minkä ulottuvuuden sille haluaa antaa - tuntuu, että ne on kaksi eri kieltä.

Jos puhutaan Einsteinin suhteellisuusteoriasta, mistä en tiedä muuta kuin E=mc2:een, ja sitten puhutaan intuitiosta, unesta ja telepatiasta. Tuntuu, että ne on sanallisesti kaksi eri maailmankaikkeutta, että ne ei edes voisi samaan lauseeseen mahtua. Silti olet kulkenut yli sen virran, jossa nämä mahtuu sopivalla tavalla toistensa lomitse.

Minkä sanoisit olevan tutkijana ja tieteellisen maailman sanaston ja kulttuurin ymmärtäjänä olevan keskeinen sinun matkalla?

Kun sanoit, että päädyitkin kyseenalaistamaan ja siirtymään laajemmalle ja sisäänpäin enemmänkin… Jos nyt muut väitöskirjan tekijät, akateemikot tai pitkän linjan tutkijat kuulevat sinulta tämän viestin. Mikä sinun viesti olisi heille? Miten kuvailisit sitä, mitä sinulle tapahtui? Mikä oli se, en nyt sano viimeinen niitti, mutta miten sen kuvailisit? Koska tämä on minusta mielenkiintoinen hetki. Olet lähtenyt ulapalle [vastakkainasettelusta huolimatta], joka meidänkin kulttuurissa on vähän [epäilyttävän leiman saanutta toimintaa]… varsinkin [kun] puoskarilakeja tässä pohditaan. Miten kuvailisit sinun tilannetta, kun lähdet laajentamaan [näkökulmaasi] Mitä sinulle tapahtui?

13:57 min

Johanna:

Uskoisin, että se liittyy aika pitkälle omaan avoimuuteen, siihen maailmankuvaan. Miten on valmis kyseenalaistamaan omaa maailmankuvaa.

Minulla se lähti sitä kautta, että lähipiirissä oli paljon erilaisia sairastumisia. Tuli tunne, että voinko itse auttaa jollakin tavalla? Tuntui, että ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa heillä kuin syödä lääkitystä, ei aina hoitoakaan. Joko lopun ikää syödä lääkitystä tai ei aina sitäkään.

Tutustuin tutkimusten kautta [parantamisen vaihtoehtoihin], sellaisen maailman kautta, mitä itse ymmärrän. Tuntui, että tämä on se, miten itse voin hakea vastauksia ja ymmärrän sitä taustaakin, mistä ne asiat ovat tulleet. Sitä kautta tutustuin itse energiahoitoihin ja tutkimuksiin. Sellainen amerkikkalainen professori kuin William Bengston, hänen tekemiinsä tutkimuksiin, joissa tutkittiin energiahoitojen vaikutusta. Tutustuin tutkimussarjaan, jossa tehtiin energiahoitoja ja nämä hiiret paranivat todella tappavasta rintasyöpämuodosta.

Minulle tämä oli herätys. Minkä takia me ei ensinnäkään tiedetä tästä, että syövästä voi parantua.

Muistan aina pienestä lähtien ollut haaveena, että olisin itse ollut vaikuttamassa siihen, miten syöpään löytyy hoitokeino ja miten löydetään vastauksia. Sitten jos vastaukset on jo saatu ja on olemassa jokin menetelmä, niin miksi me ei siitä tiedetä. Se oli jotenkin sellainen, että alkoi yhä syvemmälle menemään tähän, mitä tämä oikeastaan on. Voisiko olla niin, että vastaukset löytyisivät ihan eri suunnasta, kuin mistä me etsimme vastauksia?

16:00 min

Jaan-Erik:
Tämä kuulostaa todella mielenkiintoiselta. Oli hauskan kun sanoit tuosta, että syöpään on löydetty hoitokeino. Se on tässä kulttuurissa ja tässä ilmapiirissä kova väite, mutta kun katsoo tutkimustuloksia ja niitä mitä on jo tehty, ja mitä kirjassasi kirjoitat.

Tässä oli hauska tunnelma itselläkin nuorempana halusin lääkäriksi. Minulla oli sama; pelkäsin syöpädiagnooseja. Minulla oli samanlainen ajatus, että haluan ihan vilpittömästi löytää syöpään lääkkeen*. Mutta sitten se [kiinnostus ja suunta] menikin tähän tietoisuus puoleen.

* Asiasta kirjoitin Mahdollistaja -kirjan johdannossa – Avaa aistisi, irrottaudu uskomuksistasi ja oivalla mahdollisuutesi (Viisas Elämä, 2016, http://bit.ly/MahdollistajaKirjaViisasElämä )

Minua itseä kiinnosti aiemmin placebo ihan hirvittävästi. Ihmettelin, että placeboa on tutkittu ja ihminen paranee monesta asiasta [eli sairauksista], ilman, että on vaikuttavia lääkeaineita siinä paranemisprosessissa, vaikka onkin lääketieteellinen interventio päällä. Minua hämäsi, että miksi sitä ei tutkita? Mutta sitähän oli tutkittu! Mutta me todellakaan tiedetä [laajemmin tiedostaen] siitä mitään! Kuten sanoit itsekin tästä tutkimuksista, että [hiiret] paranivat todella aggressiivisesta syövästä.

Miten koit sen hetken, kun tulit tietoiseksi … kun heräsit? Tuliko sinulla epäilys, epäusko, usko, toivo vai toivottomuus, pelko vai epäluulo. Mitä sitten tapahtui?

17:29 min

Johanna:
Kaikki varmaankin!

Ensimmäinen reaktio on tietysti se, että ei tämä voi olla totta! Mitä tämä on? Mistä tämä on löytynyt? Miten tämä on tapahtunut?

Seurasin niitä tutkimuksia. Siinä oli useamman tutkimuksen sarja, ei mitään sellaista mihin olisi voinut puuttua, ja mistä olisi löytynyt se ratkaisu. Silloin se ohjaa väistämättä siihen, että jos tässä on jotakin taustalla, niin täytyyhän tätä ymmärtää ja lähteä tutkimaan enemmän, että mitä se on? Mikä tämä tapa on?

Bengstonin tutkimusjulkaisuissa löytyi ohjeita siihen, millä tavalla opetella ja tehdä tätä [energiahoitoa]. Hänellä oli oma tekniikka, miten hän teki energiahoitoa. Lähdin opettelemaan.

Ajattelin, että tästähän se lähtee! Voin itse kokeilla ja katsoa, mitä tapahtuu ja ymmärtää sitä. Sehän kertoo, kun koen ja kerään itse dataa siitä, mitä tapahtuu.

18:33 min

Leena Maria:
Olet kyllä huikea paketti. Tieteentekijä, joka on samalla reikihoitaja, energiahoitaja. [Ihminen], joka on tehnyt tutkimuksia, sinulla on koetuloksia sinun hoidoista. Olet hoitanut ihmisiä ja eläimiä hyvin tuloksin. Sinulla on faktaa paperilla ja sinun kirjasta löytyy nuo esimerkit.

Sinulla on suuri sydän, joka on avautunut jollekin ihmeellisyydelle, uudelle tavalle elää, tutkia ja havainnoida. Vitsi, ihailen sinua. Olet ihana esimerkki, kun mietitään tätä aikaa, tätä debattia, mitä juuri käydään [esim. tieteen todistamiskyvyn ja energiahoitojen tehokkuuden välillä].

Sitten on niitä akateemisia ihmisiä, jotka sanovat että “ei ole tutkittu” ja “höpö höpö”. Miksi se on niin? Pelkäävätkö he jotakin? Miksi he eivät uskalla tutkia ja etsiä niitä tutkimuksia? Miksi ne nonsoleerataan?

19:40 min

Johanna:
Sanoisin vielä tuosta, kun sanoit että minulla on koetuloksia… Tietysti olen kerännyt omaa dataa, jotta se olisi tieteelliseen ja tutkimusmaailmaan, ne pitäisi olla tehty tietyllä tavalla: satunnaistettu kaksoissokkotutkimukset, että se [tehdyt havainnot] voidaan ottaa huomioon. Voisi ajatella, että minun tulokseni ovat alustavia tuloksia, joita pitäisi täsmentää.

Jaan-Erik:
… ja syventää.

Johanna:
Syventää, niin.

Leena Maria:
Kyllä sinä varmaan teetkin!

Johanna:
No katsotaan… rahoitus [ja siitä riippuen], että saa kuvan. Mutta [aihetta] on tutkittu.

On olemassa tutkimustuloksia, joita on tehty tähän [kaksoissokkotutkimusten] tyyliin, että johonkin tiettyyn asiaan liittyen katsottu, ja tehty tähän tyyliin kuin kuuluu tehdä.

Jaan-Erik:
Nyt puhutaan nimenomaan syöpäsolututkimuksista hiirillä.

Johanna:
Ja energiahoitoihin liittyen yleensäkin tutkimuksista, tuloksista, että minkälaisiin tilanteisiin liittyen siitä [energiahoidosta] on apua. Tietysti on tutkittu energiaa - lähes puolet - että mitä [se itse] energia on. Se on yksi osa.

Leena Maria:
Mitä energia on? Miten sinä fyysikkona…?

Jaan-Erik:
Niin… Nyt kerrot kyllä.

Johanna:
Kun tutustuin energiahoitoihin ja reikiin, joka tuntui paljon helpommalta menetelmältä - tai niin ainakin luulin aluksi - oppia, mitä Bengstonin menetelmä. Juurikin se, että mitä se energia on?

Tämä ei ole sitä samaa energiaa, mistä koulufysiikassa, yliopistofysiikassa puhutaan.

Jaan-Erik:
En ole minäkään kuullut…

Johanna:
Se on ollut se haasteellisempi [juttu] … minkä takia lähdin kirjoittamaan kirjaakin siitä. Keräsin itselleni asioita ylös ja miten selitän tätä ja mitä tämä [energia] on.

Energia on pitkälti mielen tason energiaa, mistä on puhuttu pitkin historiaa: prana, ki, chi, mana, pneuma… eri nimillä eri kulttuureissa.

Mielen tason energia on se, mihin fysiikassa ei oteta kantaa. Se miten fysiikassa kuvataan energiaa [se kuvataan ikäänkuin] materian ominaisuutena. Sitä on joko vähän tai paljon, se on suure.

Se miten näkisin [mielen energian], se on informaatiota.

Tavallaan [ne fysikaalisen energian ja mielen energian] kaksi eri maailmaa, mitä ne kuvaa [sitä], mitä energia on. Siitä johtuu usein erimielisyydet, ristiriidat. Fysiikassa kun puhutaan energiasta, se ei ole samaa energiaa, mistä energiahoidoissa puhutaan.

Ehkä “informaatio” olisi enemmän yhteistä kieltä, miten kuvata [energiaa ja sitä], mitä se on.

Mutta näinhän energiasta muutenkin puhutaan. Jos kuvaat, kerrot, että olet todella energinen ja lähdet lenkille. Se on erilaista energiaa kuin jokin muu, kun jokin kappale tippuu lattialle. Fysiikassa lasketaan, että mitä se [liike-energia] on.

Jaan-Erik:
… ja mitä töpselistä tulee ja muuta vastaavaa.

Liittyykö energian käsitteeseen näkökulma, vai onko se mahdollista, että puhumme samasta asiasta kahdesta eri näkökulmasta?

Jos fysiikan kautta katsotaan suureena, materian ominaisuutena, liikkeenä ja energiahoitojen, reikin näkökulmasta puhutaan kokemuksista, tunteesta ja ehkä intuitiivisesta maailmasta, mikä on hyvin erilainen eri ihmisillä, vaikka samoista asioista [kokijoiden välillä] voidaan puhua.

Kun oma perspektiivi vaikuttaa paljon siihen, mitä nähdään niin onko tässä “välimaastoa”, että fyysikot puhuisivat fysiikan termein jonkinlaisesta energiasta - informaatiosta tai fysiologista energiasta - ja energiahoitajat puhuisivat energiasta väreinä, kokemuksena, tunteena, lämpönä tai hoitovälineenä.

Onko se mahdollista kahden eri näkökulman kulttuuri ja sanasto samasta asiasta?

24:19 min

Johanna:
Olisi, kyllä mielestäni. Jäi kertomatta, että usein…

…[mielen] energiasta puhutaan “hienojakoisesta energiasta”, englanniksi se on “subtle energy”.

Mielestäni se kuvaa parhaiten sitä, mistä puhutaan: se on niin hienojakoista, että sitä ei ole pystytty mittaamaan.

Leena Maria:
Vielä.

Johanna:
Toisaalta se mittaaminen, sitä voisi vähän hakea, että miten kuuluisi mitata. Sekin on aika materialistinen lähestymistapa..

Jaan-Erik:
Aivan.

Johanna:
...että voidaanko mitata, pitääkö mennä pienempään mittakaavaan ja löytää tarkempia laitteita. Vai pitääkö hakea vastauksia ihan toisenlaisen näkökulman kautta? Materialismilla ei pystytä selittämään tätä.

Näin näkisin.

Jaan-Erik:
Tuleeko tässä vastaan [fysikaalisten tutkimuslaitteiden ja niiden käyttöön liittyvä] kielimuuri?

Laitteet, millä halutaan todentaa jokin määrä energiaa, ne eivät toimi tässä kohtaan, vaan [kleli ja mittalaitteet] pitäisi muuttaa hienojakoisuuden [suuntaan].

Olen kuullut seuraavan vertauksen: iso lasipurkki, joka täytetään isoilla kivillä ja koko ajan pienemmillä kivillä, mitkä menevät [isompien kivien] väleihin. Sitten laittaa todella pieniä kiviä, hiekkaa. Eli se [astia] täyttyy kokoajan hienojakoisemmalla ja hienojakoisemmalla ”energialla”. Jossain vaiheessa ei [astiaan enää] voi laittaa muuta kuin vettä, mikä on eri elementti, mutta se [hienojakoisempi aine, vesimolekyylit] menevät [isompien kivien ja hiekan] väleihin.

Mitä esimerkiksi voimme valon taajuutta nähdä, meidän silmä näkee todella kapean alueen valon taajuudesta. Meidän silmä ei “mittaa” muita taajuuksia.

Mikä olisi se suunta, millä päästäisiin luomaan yhteistä kieltä näiden kahden ääripään välille? Että pystyttäisiinkin “suble energy”:ä mittaamaan ja saataisiin fyysikkoja, materian tutkijoita lähemmäs reiki, informaatio, hoito-energiaa?

29:29 min

Johanna:
Pitäisi ehkä lähteä maailmankuvasta, miltä pohjalta alkaa hakemaan vastauksia. Sitä pitäisi laajentaa tai muuttaakin. Materialismin lähestymistapa on se, että meidän pitää löytää yhä tarkempia mittareita, millä löydämme vastauksia. Ajatus [on], että mitä tarkempi mittari, niin sitä todennäköisemmin löydämme hienojakoista energiaa.

Miten usein puhutaan ajatuksena, esimerkiksi itämaisissa kulttuureissa, filosofioissa puhutaan energiakehoista, kentistä. Se voisi olla yksi lähestymistapa. Voisiko ollakin niin, että tieto onkin kentässä?

Jos ajattelet energiahoitoja. Energiahoidoissa vaikutetaankin energiakehoihin: fyysinen energiakeho, ajatuskeho, mielikeho. Jos saa vaikutuksen johonkin näihin kenttään se vaikuttaakin jossakin näistä kehoista, ja näkyy ehkä fyysisenäkin muutoksena. Välttämättä emme saa näkyviin sitä [energiaa] fyysisessä kehossa, kun se tapahtuukin jossakin muualla [muissa, ajatus- tai energiakehoissa].

Siksi on vaikeaa löytää mittaria, miten sitä mittaa.

Jos lähestymistavan muuttaa, että meillä onkin erilainen malli miltä pohjalta vastauksia lähdetään hakemaan. Se ehkä lähtee ohjaamaan siihen, että löydetään, ruvetaan löytämään erilaisia asioita, mitkä voisi johtaa siihen lopputulokseen, että me ymmärretään tätä paremmin.

Materialismin lähtökohta on meille ehkä helpoin tapa - ei ehkä meille [Tietoisuusmedian studiossa oleville ja suurelle osalle kuulijoita] - joillekin helpompi tapa, että lähtee materialistiselta pohjalta hakemaan [vastauksia].

Usein helposti kääntääkin ajattelun siihen huomaamattaan, että haemmekin materialismin kautta vastauksia, vaikka voisi ajatella mielen, tietoisuuden ja energiakehojenkin kautta ja hakea sitä, mikä se [vastaus] oikeastaan on.

28:41 min

Leena Maria:
Ytimessä ollaan; materialismi, pelkät fysikaaliset ilmiöt. Eikö lääketiede jo yhtä kenttää tutki, eli sähkömagneettista kenttää…

Johanna:
Sitähän ymmärretään.

Leena Maria:
…ympärillä. Oltaisiinko menossa jo siihen suuntaan, että tälle [uudelle energiakäsitteelle] voisi avautua? Onko muuten sähkömagneettinen kenttä sama, kun puhutaan aurasta?

Johanna:
Näkisin, että ei ole ihan sama asia. Niissä on…

Leena Maria:
Okei. Materialismista. Kun siinä erotetaan keho ja mieli, unohdetaan mieli. Tutkitaan vain fyysistä. Sinun kirjassa oli maininta David Bohmista*. Oliko hän fyysikko ja filosofi?


* "I would say that in my scientific and philosophical work, my main concern has been with understanding the nature of reality in general and of consciousness in particular as a coherent whole, which is never static or complete but which is an unending process of movement and unfoldment...." David Bohm: Wholeness and the Implicate Order
Sivustolta: http://david-bohm.net

Johanna:
.. filosofi..

Leena Maria:
Kun hän tarkasteli [maailmaa] holismin näkökulmasta, että ei ole mitään erillisyyttä, on vain informaatiokenttää. [Kaikki] on yhtä. Ei ole vain pelkkää materialismia, jossa on [vain] fyysisyys. Ei ole [vain] pelkkää idealismia, jossa tutkitaan henkeä. Eikä sitä, että on [vain] keho ja henki -  dualismia - vaan holismia.

Kaikki on informaatiokentässä! Se pysäytti. Sinä puhut kentästä ja tietoisuuskentästä. Ollaanko me todella suuren äärellä?

Ihmiskuntana sanotaan, että olemme huikeasti kehittyneet ja noustu  todella korkealle. Alkaa tuntua, että olemme löytäneetkin vasta todella vähän.

30:25min

Johanna:
Nämähän on kaikki malleja, millä me maailmaa kuvataan. Filosofiasta löytyy erilaisia kuvauksia siitä, miten esimerkiksi Platon ajatteli idealismin kautta; omat aistit rajoittaa meitä ja tosioleva onkin sisällä [ihmisessä itsessään].

Ollaanko me jossakin vaiheessa jo tiedetty [itsestämme enemmän]?

Materialismi toisaalta auttoi siinä, että tiede alkoi kehittymään. Kirkko otti vastuun uskonnosta.

Nyt mielelle ja tietoisuudelle paikka, että missä se on ja mitä se on. Miten selittää kokonaiskuva? Ehkä ollaan siinä tilanteessa, että tuoda kaikki yhteen ja käsittää kokonaisuutena.

Leena Maria:
Eli 2500 vuotta sitten, about, on toogassa kävelty ja jututettu ihmisiä, pistetty miettimään tätä. Platon kertonut ideoiden maailmasta ja varjokuvista seinällä, että se on [meidän maailmamme nykyisen käsityksen ja aistienkin kauttakin] harhaa. Tosiolevaisuus, jonka mainitset, onko se ykseyttä, ykseystietoisuutta, muuttumaton tosiolevaisuus. Jos siitä lähdetään katsomaan, [silloin] fyysisyys on pientä ja [vain] aistien tuomaa.

31:51 min

Johanna:
Ehkä tietoisuus on se, mikä on kaiken tausta ja materia on “poikkeama”, mikä me luodaan: tietoisuus luo meidän materiaalisen maailman.

Usein haetaan sitä, että tämä [nämä vastakohdat] olisi ristiriidassa [keskenään suhteessa nykyiseen tieteelliseen maailmankuvaan]. Jos olisikin niin, että tietoisuus luo koko maailman, kaikki kaatuisi ja romahtaisi [materialismin ja tieteellisen maailmankuvan mukaan], että meidän pitäisi rakentaa kaikki uudestaan.

Minusta tämä [tietoisuuden luoma fyysinen maailma] ei tarkoita sitä. Tietoisuus voi olla pohjalla ja selittää sitä, mistä tämä kaikki syntyy.

32:29 min

Jaan-Erik:
Tullaan tärkeän asian äärelle. Tässä ei vedetä alta lipan materialismia tai materiaa ollenkaan.

Kun kuuntelin tätä tuli mieleen, että olin [aiemmin] kiinnostunut lääketieteestä ja filosofiasta. Törmäsin järkäleteokseen Zen and the Brain. Siinä aivokirurgi ja pitkälle lääketieteeseen perehtynyt herra, jonka nimeä en valitettavasti muista, mutta löytyy shownotesista*, oli opiskellut zen-buddhalaisuutta. [Hän] havaitsi aivojen ja ihmisen fysiologian tapahtumissa samanlaisia säännönmukaisuuksia, luonnokkuutta, joka hänen kokemuksensa mukaan vastasi zen-buddhalaisten ajattelun, kokemusten ja meditaatioon liittyvien perinteiden kuvauksia.

*James H. Austin M.D: ZEN and the BRAIN - Toward an Understanding of Meditation and Consciousness, The MIT Press, 1998.
https://www.amazon.com/Zen-Brain-Understanding-Meditation-Consciousness/dp/0262511096

Palaten David Bohmiin, hänhän kävi keskusteluja Jiddu Krishnamurtin kanssa.

Luin yhden kirjan*. Se oli todella valaiseva. Minulla oli bileet päässä kun luin sitä. Krishnamurti oli hyvin henkinen, mutta hän oli myöskin spirituaalinen ja viisas. Hän oli hyvin pohtiva ja asioihin syvälle menevä. David Bohm, oliko hän sitten fyysikko ja mielestäni palkittukin sellainen..? Näiden kahden herrasmiehen vuoropuhelu oli sellaista kilvoittelua, että siinä tapahtui jotakin, mitä tässä puhutaankin; löydettiin yhteinen kieli, vaikka lähdettiinkin ikään kuin kahdesta eri ääripäästä.

*Krishnamurti: Ajan päättyminen, WSOY, 1986.
http://krishnamurti.fi/krishnamurtin-kirjat/ajan-paattyminen-1986/

Minusta tuntuu, että se [keskustelu] oli ympyrä, jonka kauaksi edenneet pisteen kohtasivat toisensa, kun kumpikin oli juuri sitä, mitä alussa mainitsit: “mielenkiinto”, avoimuus.

Sinun tapauksessa, mistä matkasi lähti [liikkeelle], oli halustasi auttaa.

Tuntuu, että tämä Zen and the Brain -tyyppi, Krishnamurti ja Bohmin juttu motivoitunut, orientoitunut syvemmän ymmärrys- ja auttamishalun kautta.

Kuulin samaa sinultakin, että olisiko siinä jotakin..pohdin ääneen tässä.. olisiko tässä jotakin sellaista, että meidän sisäinen motivaatio ja halu auttaa, mikä tahansa lähtökohta, me voidaankin löytää se toinen ääripää ilman vastakkainasettelua? Olisiko siinä mitään?*

* James H. Austinin kirjan aloitussitaateiksi hän oli valinnut kaksi seuraavaa:

“Science without religion is lame, religion without science is blind”
- Albert Einstein (1879-1955)

“With all you science can you tell ho it is, and whence it is that light comes into the soul?”
- Henry David Thoreau (1817-1862)

Johanna:
Joo. Tämä kuulostaa juuri hyvältä näin.

Leena Maria:
Syvä ymmärryshalu resonoi. Juuri se maailmannäkemys; miksi me olemme täällä ja miksi olen tullut tänne? Syvän ymmärryshalun linkitän tuohon “tulla enemmän tietoiseksi” [tematiikkaan].

Nyt olemme ihan ytimessä, puhutaan tietoisuudesta. Mitä tietoisuus on? Mikä se on kenttänä? Mainitsit, että se on ihmisen subjektiivista kokemusta, plus informaatiokenttää. Olemmeko havahtumassa, heräämässä, löytämään syvällisempää ymmärrystä, avaamaan verhoja päästäksemme syvemmälle ja ymmärtämään enemmän. Mitä sanoisit tietoisuudesta?

Ennen kuin vastaat, kerron hauskan jutun. Puhuin eilen yhden ihmisen kanssa, joka tykkää etymologiasta. Hän sanoi: “Oletko Leena koskaan miettinyt sitä, että kun jaat sanan “tietoinen” kahtia, saat sanat: tie toinen”.

Ole hyvä. Nyt saat vastata J

Johanna:
Että mitä on tietoisuus? Tämähän on helppo kysymys :)

Jaan-Erik:
Loistavaa, meillä onkin tässä vähän aikaa, niin voit tiivistää sen [vastauksesi]

Johanna:
Tähän ei ole yhtä yhtenäistä selitystä, mitä tietoisuus on. Omakohtainen kokemus, ehkä sen kautta voi lähteä sitä, mitä tietoisuus on. Että olla tietoinen siitä, omista tuntemuksista, havainnoista, kokemuksista. Ehkä se yhteys, että koet että sinulla on yhteys muihin ja se vuorovaikutus. Tämä ei fysikaalinen selitys, mutta värittynyt omakohtainen kokemus.

Jaan-Erik:
Se on varmasti ainoa, mistä loppupeleissä voikin lähteä.

Johanna:
Niinhän se on.

Jaan-Erik:
Kun mainitsit yhteydestä muihin, niin se varmasti myöskin tarkoittaa sitä, että [puhutaan] yhteydestä itseen, yhteydestä toisiin ihmisiin… se voi olla yhteydestä kaikkeen ympäröivään. Se voi olla yhteydestä luontoon, kasveihin, eläimiin, meriin, maihiin ja mantuihin, ilmaan ja taivaaseen. Se voi olla yhteyden kokemusta [mihin tahansa].

Pääsen omassa mielessä helposti tähän yhteystietoisuuteen*. Auttaisiko se tietoisuuden selittämisessä ja fysikaalisten ääri-ilmiöiden [ymmärtämisessä] henkisessä mielessä […] tulemaan ykseystietoisuuden kanssa helpommin yhteen?


*vrt. Että olemme nyt varsin tietoisia siitä, että olemme erillämme ja/tai etäisesti yhteydessä toisiimme.

Jos ajatellaan, että sallittaisiin [ajatus] olevamme samaa, vaikka olemme “erillisiä”. Avaisiko se ykseystietoisuutta? Jos sellainen ajatus sallittaisiinkin yht’äkkiä, erillisyyden, rajoitteiden, poliittisten erimielisyyksien, uskontojen, erillisyyksien maailmassa…

Resonoiko se ollenkaan teille, jos alkaisimme puhumaan sellaisesta kokemuksesta kuin “ykseystietoisuus”? Mitä se teille sanoo?

39:03 min

Leena Maria:
Minulle tulee mieleen Carl Jung ja kollektiivinen tietoisuus, mistä hän oli kiinnostunut. Että me olemme jollakin tavalla yhteydessä toisiimme. Onhan siitäkin kokeita. Jossakin kun joku hoksaa jotakin, niin maailman toisella puolella yht’aikaa oivalletaan sama asia.

Mainitaan sinun kirja myöskin tässä: Kvanttifysiikasta energiahoitoihin. Kerrot energiasta, että kaikki on energiaa. Itse asiassa meidän fyysiset kehot, mitkä tässä näyttää erillisiltä ovatkin atomiryppäitä, jotka kokoajan ovat liikkeessä.

Tuot atomit mukana tänne [kun] tulet vierailulle. Sanoit jännästi jossakin kohtaa, että jos kaikki on energiaa ja kaikki värähtelee, energia värähtelee, niin itse asiassa mistä tiedät, missä kohtaan sinun keho loppuu ja toisen keho alkaa.* Minusta se oli ihana ajatus.

* Loistava Jill Bolte Taylorin TED –puhe ja tutkijan oma kokemus siitä, kun ero itsen ja ympäröivän maailman välillä häviää (18:35 min, HUOM: myös suomenkieliset tekstitykset!):
https://www.ted.com/talks/jill_bolte_taylor_s_powerful_stroke_of_insight

Johanna:
Meillä oli varmaan jokin kollektiivinen tietoisuus tässä. Minulla tuli myös kollektiivinen tietoisuus tuossa [mitä hetki sitten sanoit]. Nyt on tutkimuksia, erityisesti eläimiin liittyen, mitä se kollektiivinen tietoisuus on. Näyttäisi siltä, että myöskin ihmisillä on samanlaista, meillä on yhteys olemassa. Me ei ehkä tunnisteta sitä samalla tavalla.

Vähitellen ehkä aletaan tunnistamaan sitä, minkälainen yhteys meillä on ja minkälainen vaikutus meillä on. Ei olla niitä erillisiä, vaan kaikki se, mitä teen on värähtelyä, joka vaikuttaa toisiin.

41:05 min

Jaan-Erik:
Tähän liittyen arkipäivän havainto: tunnen yhden propellipäätutkijan. Hän oli kansainvälisessä organisaatiossa töissä ja havaitsi samaa. Jos yksi tiimi teki jonkin havainnon jostakin asiasta, mitä oli suljettujen ovien takana kovasti pohdittu, ja hänen tietojensa mukaan riippumatta toinen porukka toisella puolella [maa]palloa tajusi saman asian [ajallisesti] aika lähellä toisiaan. Hän totesi myös, että patenttihakemuksia [on tehty] ja teknologisia [innovaatioita] on tapahtunut kahdessa paikassa ei täysin samaan aikaan, mutta aika lähellä toisiaan.

Hän ei käyttänyt tätä ykseystietoisuutta [terminä], tai kenttää, hän puhuu siitä, että olemme perifeerisiä tietoisuuksia tai tietokoneita, jotka havaitsevat sitä samaa kenttää, mutta omasta näkökulmasta.

Hän puhuu - ja hyvin fysiikan ja tekniikan alan ihminen - eri termein tästä ykseydestä. Sinne [heidän tutkimuspiireihin] ei ehkä olisi voinut mennä sanomaan informaatiokentästä mitään, vaikka se heille olisi ollut sanastossa [heidän omilla termeillään] ollut olemassa.

Miten voitaisi kuvailla helpommin tätä kenttää niin, että se terminologisesti lähemmäksi. Ei tarvitse mennä Carl Jungiin tai Krishnamurtiin. Olet käyttänyt sanaa “informaatio”, “energia” on myös hyvä juttu. Mitä muita helposti tartuttavia sanoja, jossa on “kahva” [johon tarttua].

Millä muilla sanoilla kuvailisit sitä, että saataisiin yhteistä kieltä tälle alalle?

43:07 min

Johanna:
Yksi [tie] lähtee tutkimusten kautta. Yksi tutkimus, minkälainen vaikutus ajatuksilla ja omilla tunteilla on, Princetonin yliopiston PEAR –tutkimusryhmä* teki melkein 30 vuoden tutkimussarjan, jossa tutkittiin satunnaislukugeneraattoreita. Oletko kuullut tästä…?

*Princeton Engineering Anomalies Research (PEAR)

Jaan-Erik:
Joo. Kerro ihmeessä!

Johanna:
… eli tutkittiin sitä, mitä tapahtuu, kun satunnaislukugeneraattorit antavat satunnaista dataa nollan ja ykkösen välillä kokoajan. Näitä satunnaisgeneraattoreita oli sijoitettu eri puolille maailmaa. Sitten tutkittiin millä tavalla ne [lukusarjat] muuttuu ja millä tavalla niihin voi vaikuttaa.

Huomattiin, että silloin kun on jokin yhteinen tapahtuma, jolloin iso joukko ihmisiä keskittää  huomion johonkin tiettyyn asiaan, niin data, jota satunnaislukugeneraattorit antaa, yhtäkkiä ei olekaan enää niin satunnaista. Siellä on jokin pätkä joka toistuu, tulee enemmän nollia tai ykkösiä. Se ei enää olekaan niin satunnaista.

Jaan-Erik:

Satunnaisuus häviää hetkeksi.

Johanna:
... se häviää hetkellisesti. [Satunnaisuus] pienenee. Se tapahtuu vielä usein hetkeä ennen kuin nämä tapahtumat alkoivat. Mittausdatan keräämisen aikana huomattiin, kun oli 9/11 ja tsunami 2004 joulukuussa, prinsessa Dianan kuolema. Eli oli useampi sellainen yhteinen tapahtuma, niin se ei ollut enää niin satunnaista se data.

Vaikutti siltä, että ajatukset ja tunteet näkyy ja se pystytään jopa mittaamaan.

Jaan-Erik:
Tässä päästiin hyvin sen äärelle, että tämä on epäsuora mittausmenetelmä. Sen sijaan, että kyse olisi ollut mittarista, joka laitetaan asentoon ja sitten katsotaan, mitä sieltä tulee tulosta. Onko [tapahtuuko] mittaustulos asioiden yhdistämisen kautta? Se sopisi tähän teemaan hirvittävän hyvin: yhdistetäänkin tapahtumia ja katsotaan … mikä se sana olisi … relaatioita, miten ne tapahtumat (coincide) tapahtuvat samaan aikaan.

Niinkin selkeä kone, kuin satunnaislukugeneraattori on, alkaakin toimimaan eri tavalla tällaisten tapahtumien yhteydessä ja 30 vuoden tutkimus on…

Johanna:
… aika pitkä sarja.

Jaan-Erik:
… aika vakuuttava. Olen vaikuttunut ja vakuuttunut siitä, että se tapahtuisi jollakin tavalla hyppäämällä eri datojen [tiedon lähteiden] välillä.

45:55 min

Johanna:
Ja tämäkin, miten tätä tulkita, mitä se sitten kertoo?

Kertooko se esimerkiksi sitä, että satunnaisuus pienenee sen takia, että meidän materiaalinen maailma muuttuu. Kun tietoisuus muuttuu, niin yht’äkkiä meidän materiaalinen maailma muuttuu.

Se voisi olla yksi lähestymistapa. Vai mitä se voisi olla? Vaikeaa…

Jaan-Erik:
Tuli mieleen, en muista mistä kirjasta luin, joku voi tarkentaa mistä tämä oli… Dalai Lamalta kysyttiin, olisiko juurikin ollut satunnaislukugeneraattoriin tai mekaaniseen tai digitaaliseen koneeseen liittyen, että onko sillä [koneella] henki, sielu tai jokin muu olemusmuoto kuin se [pelkkä] fyysinen. Hän oli vähän aikaa sitä pohtinut ja todennut, että jos sinä ajattelet, että sillä on [sielu], niin sillä on [epäsuora lainaus].

Minusta tämä antaa todella haastavaan ja isoon kysymykseen aika simppelin ja kauniin vastauksen. Monet pitkän perinteen ja kulttuurin filosofiat, psykologiat ja uskonnotkin, ihmismielen sisällä pyörivät alat antaa jotenkin kauniin, selkeän, hienon vastauksen monimutkaisiin kysymyksiin.

Minusta sieltäkin [eri mieltä ja henkeä ylläpitävien perinteiden piiristä] voisi [löytyä] lähestymistapa kahden näennäisesti ääripään yhdistämisen elegantisti.

Leena Maria:
Tulee mieleen ajatuksen energia. Sanoit, että hetki ennen kun varsinaisesti tapahtuu [isoa kollektiivista tapahtumaa] näkyy jo siellä [satunnaisgeneraattoreiden satunnaisuuden vähenemisenä].

Mitä se tarkoittaa, hetki ennen?

Johanna:
Että voisi ennakoida sitä [tapahtumaa]. Siellä alkaa tapahtumaan jo ennen…

Leena Maria:
… eli alitajuisesti. Ei tiedostaen, miten me ymmärretään, tai se tieto, informaatio on tullut etukäteen.

Johanna:

Tästähän puhutaan, että eläimillä on ne [ennakointikyvyt]. Ne pystyy ennakoimaan maanjäristyksiä ja muuta. Olisiko se sitten jotakin samantyyppistä?

Leena Maria:
Eli meillä olisi uinuvana tällainen [ominaisuus / kyky] ja nyt nämä koneet, laitteet pystyy sen [ilmiön jollakin tasolla] ennustamaan.

Jaan-Erik:
Tai ainakin näiden tapahtumien suhde voidaan jollakin tavalla osoittaa. Varsinkin näin pitkällä tutkimuksella. Siinä voisi olla mahdollisuus siihen, että alkaisimme puhumaan, ei sattumista sinänsä, vaan jonkinlaisesta suhteesta tapahtumien kesken, mistä tässäkin on ymmärtääkseni kysymys.

Leena Maria:
Eli ajatus jo [aiheuttaisi jotakin], intentio … jotakin tapahtuu jollakin tasolla.

Johanna:
… tunnetaso tai …

Leena Maria:
Nyt kiinnostaa kovasti, kun kirjoitit, että

ihan kaikki on energiaa: meidän fyysinen keho värähtelee, mutta että ajatus on energiaa ja ajatuksella on voimaa.

Ei ole samantekevää mihin me suunnataan [ajatuksemme] ja mihin me uskotaan. Mitä sanot tänä päivänä uskomushoito -keskustelusta tästä näkökulmasta?

Jaan-Erik:
Tulinen aihe!

Leena Maria:
Mikä merkitys on sillä, että uskotaan tai ei uskota, jos se uskominen, uskomus on jonkin sortin energiaa… jos kaikki on energiaa.

49:27 min

Johanna:
Se mihin viet huomion, niin…

Leena Maria:
… se kasvaa.

Johanna:
Se intentio, se mikä siellä taustalla on, ohjaa siihen suuntaan … tämä ei ole fysiikan vastausmalli, mutta omalta pohjan taustalta näen sitä. Se vastakkainasettelu, mikä näiden kautta haetaan, eihän se auta ketään. Ne vastaukset, minkä takia tehdä näitä asioita. Kaikkihan me halutaan hyvää. Ei voi ehkä ajatella, että pitäisi valita toinen välttämättä.

Leena Maria:
Niin just.

Johanna:

… vaan pitää löytää se itselle oikea vastaus.

Leena Maria:
Kun kaikki haluaa hyvää itselle, läheiselle, potilaalle, asiakkaalle. Kaikki haluaa hyvää. Miksi pitää olla vaihtoehtoja; siksi se “täydentävä” -sana [toimii]

Johanna:
Täydentävästä minäkin puhun.

Leena Maria:
…ja integratiivinen lääketiede. Oliko se termi, jonka mainitsit? Nämä yhdistyisi, sitäkö se tarkoittaa?

Johanna:
Ja se, että löytyy tutkimustuloksia. Kun puhtaalta pöydältä katsotaan näitä, niin samalla viivalla pitäisi arvioida koko kenttää, että missä mennään. Eli kuinka moni saa hyötyä esimerkiksi, kaikki tämä…

Leena Maria:
… sinun omaan kokemukseen. Olet tehnyt energiahoitoja, reikihoitoa, niin minkälaisia ihmisiä sinulle on tullut hoitoihin? Onko heillä vaihtoehtoja lääketieteen [käyttöön] ja sitten [lisäksi] näitä täydentäviä [hoitoja]. Kerro vähän…

Johanna:

Lähinnä ehkä näin. Suurin osa [asiakkaista] on niitä, jotka käyttää molempia [lääketiedettä ja täydentäviä hoitoja]. En voi sanoa, että onko ketään, joka olisi pelkästään valinnut energiahoidot. Pitkälti se on sitä, millainen on yleismalli, että uskaltaako tehdä valintaa, että valitsisi vain tämän [täydentävät hoidot; energiahoidot].

Hakee itselle sopivaa kokonaisuutta.

On niitä jotka sanovat energiahoidon olevan ensisijainen hoito heille ja sitten muiden painostuksesta ottanut mukaan muuta [lääketieteellistä hoitoa]. Hakee itselleen sen oikean [hoidon]. Tietysti pitää kuunnella ja miltä tuntuu, mitä täytyy tehdä.

Leena Maria:
Hakee itselleen sopivaa kokonaisuutta.. kuulostaa tosi hyvältä.

Eikö se ole ihmisen kunnioittamista, että saat rakentaa oman parantumisen mallin? Oman näköinen kokonaisuus, johon uskot ja luotat. Sinun on hyvä olla siinä ja sinun sisäinen tyyneys ja rauha on siinä mukana. Uskot parantumiseen tällä paketilla, jonka olet päässyt itse rakentamaan.

Miksi se pitäisi kieltää potilailta, asiakkailta? Tuntuu aivan käsittämättömältä.

52:56 min

Johanna:
Ei minusta tarvitse valita: nämä useinkin tukee toisiaan. Jos käytät energiahoitoa tukena, se vaikuttaa monella tasolla. Energia, mieli, kaikki … koko kokonaisuutta hoidetaan. Jos hoidettavakin kokee, että siitä on hyötyä. Näkee kokonaisuuden ja se auttaa ja on hänelle sopiva paketti. En näe mitään syytä, miksi niin ei voisi tehdä.

Leena Maria:
Onko sinulla käynyt skeptikkoja?

Johanna:
Ooon, juu :)

Leena Maria:Mitäs he?

Johanna:
Varsinkin tuon kirjan julkaisun myötä on tullut enemmän niitä, jotka ovat lukeneet kirjan ja haluaa kokea, mitä se [energiahoito] on ja minkälaisia kokemuksia on.

Se on mielestäni hyvä yhdistelmä, että on avoin ja skeptinen.

Leena Maria:
Sanoit, että olet itsekin ollut aikoinaan [skeptinen].

Johanna:
Ensikertaa, kun tutustuin energiahoitoihin, olin aika skeptinen. Lähinnä omat kokemukset ja minkälaisia kokemuksia muilla on ollut, niin sitten on lähtenyt avaamaan sitä, miten itse kokee, oman kokemuksen kautta.

Siihen usein hoidoissakin [nojaan], että kuuntelee omaa kokemusta ja havainnoi. Minkälaisia asioita itse huomaa, luottaa omaan kokemukseen ja kuuntelee.

54:14 min

Jaan-Erik:
Voitaisiin tuoda koko hommaa yhteen ja uudelleen määritellä skeptismiä. Se sana on ollut vähän [ongelmallinen]… Skeptikot päätyvät kyseenalaistamaan asioita [hyvinkin usein] ilman omaa kokemusta. Myönnän itsekin ihan samalla tavalla: olen ollut hyvin, hyvin skeptinen, tiede -ihminen ja uskonut [joskus melkein sokeastikin] tieteellisiin tuloksiin.

Olen siirtynyt askel askeleelta vähän toisenlaiseen maailmaan perustuen omiin kokemuksiin. Voitaisiinko tässä määritellä, että skepsismin tai skeptikon uusi tuleminen.

Skeptikko ja skepsismi on yleensä todella hyvä ja tärkeä asia.

Se voisi olla niin, laitan yhden ajatuksen siitä [esille, että skeptikko] voisikin olla asiantuntija. Skeptikko on itse mennyt [ja ottanut selvää] luottaen omiin kokemuksiin ja aisteihinsa, mennen asiaan syvälle ja siksi pystyy esittämään tarkempia, selventävämpiä ja tiukempia kysymyksiä eikä vain epäilyjä ilman kokemusta, ilman sitä että laittaisi itsensä siihen peliin.

Tämä on yksi väärinkin käytetty, ja pelottavakin sana, että skeptikko epäilee ja [jakelee] huuhaa -palkintoja ... Mutta skeptismi yleensä, kuten tässäkin pöydässä tuntuu, että se on avannut hyvin paljon syvempiä näkökulmia siihen, mitä olemme kokeneet.

Sinun tarinasta kuulee, että olet auttamishalusta ja kiinnostuksesta lähtenyt kysymään syvempiä kysymyksiä.

Sinussa tulee esille todellinen skeptikon rooli: kysyn ja epäilen tätä ja hyppään “syvään päähän” ja kokeilen itse.

Yhdessä tutkimuksessa oli, että energiahoitoja alkoi tekemään kaikkein skeptisimmät ihmiset. Eikö se niin ollut?

56:34 min

Johanna:
Näin oli! Näin valittiin. Sillä tavalla saatiin uskon vaikutusta… nämä Bengstonin tutkimukset, hänen näkemyksensä on se, että hän ei voi sanoa mitään uskon vaikutuksesta.

Hän koulutti kaikkein skeptisimmin suhtautuvia tekemään sitä [energia]hoitoa.

Jaan-Erik:
Miten kävi?

Johanna:
No, hiiret parani. Yli 90 prosenttisesti.
Se oli yllättävää.

Jaan-Erik:

Nyt sanotaan, että skepsismi kunniaan: itse kokeilemaan myöskin.

Tässä voisi olla lopputulema. Millä tavalla tähän loppuun, kun olet yhdistänyt näennäisesti kaksi eri aluetta omassa elämässä ja kokemuksessa… Nyt kun me navigoidaan monien vaihtoehtojen maailmassa ja käymme kaikenlaista erottavaa, vastakkainasettelua lisäävää kamppailua, niin mitkä sinun omat ajatukset olisi siitä, miten sinä pystyt navigoimaan maailmassa että säilytät oman juttusi ja pääset eteenpäin?

Nyt kun ajattelet, että meidän podcastin kuulijoilla olisi sama kysymys, kun on monta eri vaihtoehtoa, että “kuin sä sen teit?”. Alussa kävit jo vähän läpi [näitä vaihtoehtoja], haluatko tiivistää sen, miten navigoit tässä vaihtoehtojen maailmassa, niin energian kuin informaationkin maailmassa?

58:11 min

Johanna:

Luulisin, että se mihin se tiivistyy on sisäinen tieto. Käännyt kuuntelemaan, mikä on se sinulle tärkein vastaus. Kaikkien vastakkainasettelun kautta löytää yhdistävän [tekijän].

Vieläkin menen itse sillä, että yritän hakea ja ravistella omaa maailmankuvaa. Se ei edelleenkään ole se ainoa oikea … ravistella omaa maailmankuvaa jatkuvasti. Voi olla, että löytää jotakin uutta, mikä avaa kokonaisuutta.

Ei ole kovin helppo löytää yhtä, yhtenäistä [vastausta], mutta kääntyä kuuntelemaan omaa sisäistä tietoa. Siihen menen.

Jaan-Erik:
Loistavaa.

Leena Maria:
Hyvin kiteytetty.

Jaan-Erik:
Hyvin kiteytetty. Se oli täydellistä. Voisin tässä kohtaa omasta puolestani kiittää sinua Johanna läsnäolostasi ja viisaudestasi.

Johanna:

Kiitos, oli kiva olla täällä.

Leena Maria:
Lämpimät kiitokset. Sinä olet ihana!

Johanna:
Te olette kanssa. Ihania.

Leena Maria:
Kiitos.



***

Shownotes & aikamerkit
Lyhennetty sisällysluettelo: kohdat 1-22

Laajennettu sisällysluettelo • alaotsikkoina
  • Millainen vaikutus Johanna työllä on ollut meihin (1:39 min)
  • Pelottomuus uusien ajatusten merillä (2:23 min)
  • Uskallus ajatella uutta (3:18 min)
1. Mistä voimaa pelottomaan ajatteluun? (3:55 min)
  • Olen minulle määritellyllä polulla (4:18 min) 
  • Mitä minun pitää huomata? (4:34 min)
  • Tausta fysiikassa, tietokoneiden ja energiahoidon maailmasta (4:58 min)
  • Yleinen kiinnostus ymmärtää asioita enemmän (5:28 min) 
  • Havaintojen ja kokemusten kyseenalaistaminen (5:41 min)
2. Viestit sisäisestä tiedosta (6:06 min)
  • Onko sisäinen tieto intuitiota? (6:27 min)
3. Mitä rationaalisen ajattelun jälkeen? (7:20 min)

4. Ajattelun laajentaminen sisäänpäin kääntymällä (7:52 min)

  • Einsteinen unet, sisäinen tieto, meditaatio (8:42 min) 
  • Monet tieteentekijät hakevat vastauksia sisäisen tiedon kautta (9:41 min) 
  • Rationaalinen tieto yhdistettynä sisäiseen maailmaan (10:13 min) 
  • Tiedettä uusilla menetelmillä: telepatia, kaukokatsominen (10:58 min) 
  • Ajattelu ja tunteet, kaksi eri kieltä (12:26 min)
5. Miksi kyseenalaistit tieteen kyvyn ratkaista ongelmia? (13:08 min) 
  • Oman maailmankuvan kyseenalaistaminen (14:05 min) 
  • Sairastumiset ja auttamishalu (14:13 min) 
  • Amerikkalainen tutkija ja energiahoidot: William Bengston (http://www.bengstonresearch.com/) (14:58 min)
6. Syöpään löytyy hoitokeino, uudet vastaukset (15:32 min) 
  • Placebosta (16:43 min)
  • Mitä tapahtui, kun heräsit tietoisuuteen vaihtoehdoista? (17:15 min)
7. Ei voi olla totta! (17:34 min) 
  • Miten tutkia ilmiötä: Opetella itse! (18:11 min) 
  • Omat tulokset alustavia, joita voi täsmentää (20:05 min) 
  • Tutkimustuloksia energiahoidoista (20:30 min)
8. Mitä energia on? (20:51 min) 
  • Kauan tunnetut energian muodot (21:34 min) 
  • Fysiikassa energia materian ominaisuus (22:03 min)
9. Mielen tason energia: informaatiota (22:18 min) 
  • Onko kyseessä sittenkin "sama" energia, mutta kaksi eri näkökulmaa? (23:00 min) 
  • Hienojakoinen energia, “subtle energy” (24:21 min)
  • Jos ei pystytä mittaamaan, pitäisikö todistamisen näkökulmaa muuttaa? (24:34 min) 
  • Miten luoda yhteys ääripäiden välille energiasta? (26:04 min) 
  • Maailmankuvan muutos tutkimuksessa tuottaa uusia vastauksia (26:32 min)
  • Itämaiset kulttuurit: energiakehot ja -kentät (27:03 min) 
  • Erilainen malli, maailmankuva, erilaisiin ja uusiin vastauksiin (27:56 min) 
  • Filosofi ja tutkija David Bohm (http://david-bohm.net) (29:25 min)
10. Maailmankuva on vain malli, jolla kuvataan maailmaa (30:27 min)

11. Tietoisuus kaiken taustalla ja materia vain poikkeama? (31:51 min)

12. Materialismia ei vedetä alta lipan henkisyyden nimissä (32:34 min)
 
  • KIRJA James H. Austin: Zen and the brain (32:53 min) 
  • Maailmankuvan muutos: olemmeko samaa luonnokkuutta? (33:16 min)
13. Esimerkki: yhteinen kieli on mahdollista (33:39 min)

14. Yhdistymisen kieli mielenkiinnossa, avoimuudessa ja halussa auttaa (34:38 min)

  • Yhteisen kielen kompassina syvä halu ymmärtää (35:31 min)
  • Tietoinen = tie toinen (36:28 min)
15. Mitä on tietoisuus? (36:49 min)
  • Tietoisuus on omakohtaista kokemusta (37:06 min) 
  • Tietoinen yhteys itseen ja muihin (37:38 min) 
  • Yhteystietoisuus (38:04 min) 
  • KIRJA Johanna Blomqvist: Kvanttifysiikasta energiahoitoihin (39:33 min)
16. Kaikki on energiaa (39:41 min) 
  • Missä toisen keho loppuu ja oma alkaa, jos olemme kaikki energiaa? (40:08 min) 
  • Kollektiivinen tietoisuus eläimillä ja ihmisillä (40:23 min)
  • Samoja havaintoja ympäri maailmaa, toisista "erillään" (41:13 min) 
  • Sama ykseyden kieli erilaista eri paikoissa (42:14 min)
17. Princetonin yliopisto, PEAR-tutkimusryhmä: Miten omilla tunteilla ja ajatuksilla on vaikutusta maailmaan (43:12 min)
  • 2001: 9/11 (44:36 min)
  • 2004: Tsunami - Intian valtameri (44:38 min)
  • 1997: Prinsessa Dianan kuolema (44:42 min)
18. Kun tietoisuus muuttuu, muuttuuko materiaalinen maailma? (46:04 min)
  • Onko koneella sielu? (46:24 min) 
  • Tulevat tapahtumat ovat jo "ilmassa" suhteita tutkimalla (47:32 min)
19. Ajatus on energiaa, jolla on vaikutusta (48:40 min) 
  • Intentio ohjaa (49:31 min)
  • Avoimuus purkamaan vastakkainasettelua (49:50 min)
  • Myös skeptikkoja energiahoitoihin (51:07 min) 
  • Hoidossa itselle sopiva kokonaisuus (51:53 min)
20. Avoimuuden ja skeptisyyden toimiva yhdistelmä (53:25 min) 
  • Kuuntele omaa kokemustasi ja tee havaointoja (54:06 min) 
  • Omilla kokemuksilla ja skeptisyydellä uuteen maailmankuvaan (54:48 min)
21. Skeptikon uusi tuleminen: todellinen asiantuntijuus epäilyn ja löytämisen kautta (54:59 min) 
  • Skeptismi, avoimuus ja auttamishalu (55:53 min) 
  • Skeptikot parantaviksi energiahoitajiksi (56:41 min) 
  • Miten navigoida energian ja informaation maailmassa? (58:04 min)
22. Oman maailmankuvan ravistelu, muutos ja sisäisen tiedon kuunteleminen (58:29 min)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tietoisuusmedia podcast#4 ❈ Matka naisen voimaan ❈ Nanna Mikkonen

Tietoisuusmedia podcast#1 (1/2) ❈ Puoskarilaki. Keskustelua tunteella vai tieteellä? ❈ Pauliina Aarva

Tietoisuusmedia podcast#2 (2/2 ) ❈ Puoskarilaki. Keskustelua tunteella vai tieteellä? ❈ Pauliina Aarva